Category KÄSIPALLO

Sjundeå IF:n miesten edustusjoukkueessa on tapahtunut muutos valmennuksessa. Harry Wikström vapautetaan päävalmentajan tehtävistä, ja Gintaras Savukynas ottaa välittömästi joukkueen vastuulleen.

Gintaras Savukynas on liettualainen entinen käsipalloilija, joka saavutti urallaan merkittäviä voittoja useissa maissa. Hän voitti useita Liettuan mestaruuksia ja pelasi ammattilaisena myös Puolassa, Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä. Valmentajana Savukynas on muun muassa osallistunut EHF:n Mestarien liigaan, voittanut mestaruuksia Liettuassa, Ukrainassa ja Suomessa (Riihimäen Cocks), valmentanut Norjassa ja Islannissa sekä valittu useissa maissa vuoden valmentajaksi.

Päätös valmentajavaihdoksesta on tehty tavoitteena tarjota pelaajille parhaat mahdolliset edellytykset jatkaa kehittymistä ja saavuttaa menestystä. Gintaras Savukynasin myötä seuraan liittyy uusi kokenut valmentaja, jolla on kansainvälinen tausta ja vahva halu auttaa jokaista pelaajaa saavuttamaan täyden potentiaalinsa.

Seura haluaa esittää lämpimät kiitokset Harrylle hänen sitoutumisestaan, ajastaan ja työstään joukkueen parissa. Harry on ollut tärkeä osa joukkueen matkaa.

Kiitämme Harrya ja toivotamme Gintarasin lämpimästi tervetulleeksi.

Lisätietoja:
Susanne Ekström
0505298525

(Kuva: GrIFK/Käsipallo miesten Aktialiiga)

Svanbäck on SIF-kasvatti joka viihtyy pelaajana parhaiten V6-paikalla, mutta pystyy pelaamaan kenttäpelaajana muillakin pelipaikoilla. 1993 syntynyt Svanbäck teki liigadebyyttinsä kaudella 2008-2009 ja edusti SIF:ää aina kaudelle 2021-2022 asti, jonka jälkeen hän siirtyi kolmeksi kaudeksi GrIFK:hon.

• Ei tuohon siirtoon mitään sen kummempaa dramatiikkaa liittynyt, halusin vain kokea jotain uutta monen Siuntion-vuoden jälkeen. Kaikki asiat hoidettiin seuran puolesta hyvin ja viihdyin Kauniaisissa mainiosti. Minulla on pelkästään positiivisia muistoja Grani-ajoista!

Miltä tuntuu palata kotiin?

• Olin alunperinkin päättänyt että joskus palaan takaisin Siuntioon ja katson onko minulle vielä käyttöä. Nyt aika paluulle oli sopiva. Tuon mukanani kokemusta, asennetta ja rutiinia sekä hyvän harjoitusmoraalin. Kaiken lisäksi joukkueen kokoonpano vaikuttaa mielenkiintoiselta. Myös käsipallon ulkopuoliset seikat vaikuttivat siirtooni; asun Kirkkonummella ja työskentelen työfysioterapeuttina Länsi-Uudellamaalla. Elämäntilanteet vaihtelevat.

Mikä on paras käsipallomuistosi?

• Niitä on useita. Kaikki voitot junnumaajoukkueissa tai mitalit seurajoukkueissa ovat tärkeitä, haluan uskoa että olen pienenä osana joukkuetta voinut myötävaikuttaa lopputulokseen. Joukkueen menestys on minulle tärkeämpää kuin oma maalisaldo. Ensimmäinen mitali aikuisten sarjassa, pronssi keväältä 2014, on jäänyt mieleen koska ennen kautta kukaan ei uskonut meihin. Sama tilanne toistui keväällä 2019.

Mitä haluat sanoa kotiyleisölle?

• Tulkaa katsomaan meitä kotimatseihin, ja miksei vierasotteluihinkin. Haluamme pelata pitkän kauden ja siihen tarvitaan kotiyleisön tukea, kauden alusta asti!

Tervetuloa takaisin Gucke, hallilla nähdään! 

Svanbäckin myötä joukkue saa taas tervetulleen paluumuuttajan, onko siis kyseessä joku ”omat pojat kotiin” -tempaus? Asiaa kommentoi Niclas Karlsson SIF:n taustaryhmästä:

• On tietysti aina hienoa kun omat kasvatit palaavat kotiin. Nythän heitä tullaan näkemään muutama ensi kaudella. Joukkue alkaa muotoutua, mutta ei tässä vielä välttämättä ole kaikkia pelaajauutisia nähty. Vielä lisää saattaa olla tulossa.

Onko kyseessä paluumuuttajia vai värväyksiä muualta?

• Saa nähdä, parhaassa tapauksessa molempia , toteaa Karlsson arvoituksellisesti.

Vasemmassa laidassa viihtyvä kahden passin mies Christoffer Thor (s. 1998) viihtyy Suomessa ja jatkaa siis uraansa Siuntiossa. Parin viikon päästä alkava varusmiespalvelus Dragsvikissa vaikuttaa tietysti harjoitteluun ainakin syksyn ajan. 

Miten tämä Ruotsissa käsipallo-oppinsa saanut peluri päätyi Suomeen.

• Lindesbergin käsipallolukiossa tutustuin Freduun (Fredrik Karlsson) ja vanhemman veljeni Timmyn (Dicken) esimerkin innoittamana päätin lähteä kokeilemaan pelaamista Suomessa, Fredun kasvattajaseurassa, Sjundeå IF:ssä. Kaudelle 2018-2019 siirryimme Fredun kanssa SIF:ään. Tuon kauden päätteeksi voitimme pronssia, se on yksi parhaita muistojani seniorikausilta. Olen tässä välissä käynyt pari vuotta Ruotsissa pelaamassa ja palasin sitten takaisin Suomeen. Tämän takia olen myös osallistunut Puolustusvoimien kutsuntoihin enemmän kuin kerran.

Mitä muita huippuhetkiä haluat mainita tähänastiselta uraltasi?

• Ruotsissa junioreiden käsipallomestaruus ratkotaan turnausmuodossa askel kerrallaan ylöspäin (Steg 1-5). Ensimmäiselle tasolle osallistuvat kaikki noin 300 ikäkausijoukkuetta eri seuroista. Viimeisenä juniorivuotenani etenimme aina viimeiselle, viitostasolle (Steg 5) asti Final8-lopputurnaukseen ja sijoituimme lopulta viidenneksi. Se oli mielestäni hieno saavutus. Aikuisten sarjoissa hyvässä muistissa ovat Eurooppa Cupin ottelut Alingsås HK:n kanssa. (Samassa seurassa on pelannut Suomesta mm. Teddy Nordling, Marcus Sjöstedt, Ville Kangas ja Benjamin Ajo. Nykyään siellä pelaa maajoukkueen vasen laitapelaaja Benjamin Helander.)

Mitä mieltä olet kuluneesta kaudesta?

• Melkoista vuoristorataahan se oli, mutta kokonaisuutena liikaa huonoja hetkiä ja liian vähän hyviä. Olin odottanut kaudelta enemmän, mutta mm. loukkaantumiset toivat vajausta muutenkin pieneen pelaajarinkiin ja se vaikutti sekä otteluihin että harjoituksiin. Minulla oli ennen kautta hieman suuremmat odotukset, mutta peli tökki ja tasaisuus puuttui oikeastaan koko kauden ajan. Emme voi olla tyytyväisiä peliimme kentän kummassakaan päässä. 

Entä tuleva kausi?

• Vähän lähtijöitä, enemmän tulijoita. Todella hyviä uusia pelaajia, lupaavia nuoria- ja jatkavia kokeneempia. Menestyminenhän vaatii että paketti saadaan toimimaan yhdessä ja että pelaajat pysyvät ehjinä. Hyvältä näyttää ainakin tässä vaiheessa!

Mitä muuta puuhailet käsipallon lisäksi?

• Asun Inkoossa ja sain juuri valtiotieteiden opintoni päätökseen Luulajassa. Olen kuluneen lukuvuoden ollut päivätöissä tuntiopettajana Sjundeå svenska skolassa, mutta ainakin syksy menee nyt armeijan leivissä.

Suosikkipelaajasi/esikuvasi lajin parissa?

• Aron Pálmarsson (Islanti), oman pelipaikan pelaajista Timur Dibirov (Venäjä).

Thorille tuleva kausi on järjestyksessään kuudes SIF:n paidassa. Hienoa että haluat jatkaa pelaajauraasi meillä!

Kokemusta tarvitaan kaikissa joukkueissa ja nyt sellaista saadaan lisää oikein roppakaupalla kun Miro Koljonen tekee tervetulleen paluun keltavihreisiin!

1992 Siuntiossa syntynyt ja käsipalloilijaksi kasvanut Koljonen oli jo juniorivuosinaan lahjakas urheilija, harrastuksiin kuului käsipallon lisäksi jääkiekko. B-juniori-ikäisenä nuorten maajoukkuevalmentaja, Kaj Kekki, vihjasi että lajivalinta olisi hyvä alkaa tehdä ihan tulevaisuutta ajatellen. Tulos tiedetään ja Koljosesta tuli Suomen eniten juniorimaaotteluita (101) pelannut pelaaja, hän pelasi sekä hyvin menestyneessä 1990- että 1992- syntyneiden maajoukkueissa. Pelipaikkana vasenkätisellä Koljosella oli pääasiassa oikea laita, mutta iän karttuessa myös oikea takamiehen paikka tuli yhä tutummaksi. Miesten maaotteluita Koljonen on pelannut 72 ja maaleja SM-liigassa hän on tehnyt yli tuhat.

Koljosen edellisellä SIF-kaudella vuonna 2012 SIF voitti käsipallossa A-junioreiden SM-kultaa ja Miro kuului itseoikeutetusti Final Four turnauksen All-Stars joukkueeseen oikeana takapelaajana. Joukkueeseen valittiin tuolloin kolme muutakin SIF:n pelaajaa (Mika Malassu MV, Gustav Svanbäck V6 ja Anton Luuppala K9), Dickenin (Anton Rémy O6), GrIFK:n (Rickard Sundberg V9) ja BK-46:n (Robin Sjöman K6) edustajien miehittäessä muut paikat. Kauden päätteeksi SIF voitti myös ulkokenttien SM-kullan Sjundeå Cupissa.

Viimeisen A-juniorivuoden jälkeen Miro siirtyi Kauniaisiin silloisen hallitsevan Suomen mestarin HC Westin riveihin. Kauniaisissa Koljonen pelasi, kahta norjalaisessa Fjellhammer IL:ssä vietettyä kautta (2018-2019 ja 2019-2020) lukuunottamatta, aina tähän päivään saakka.

Mikä sitten sai Koljosen tekemään paluun kasvattajaseuraansa?

• Niin, onhan tässä aikaa vierähtänyt muualla. Ajattelin että kun nyt pelivuosia todennäköisesti on enemmän takana kuin edessä, voisi olla kiva palata Siuntioon ja katsoa miten arki pyörii täällä nykyisin. Pitkään samassa seurassa pelanneet tietävät että tietynlaiset rutiinit ovat jossain määrin joukkuekohtaisia ja niistä tulee arkipäivää, sekä hyvässä että pahassa. Jotain ajan kulumisesta kertoo se että lähtiessäni olin pelannut SIF:ssä isä-Sjöstedtin (Marcus) kanssa, nyt joukkuekaveriksi tulee hänen poikansa Axel. Siuntion joukkueessa tuntuisi nyt olevan mielenkiintoinen sekoitus kokemusta ja nuoruutta. Jos tuo saadaan toimimaan, tulos voi olla hyvä. 

Mitä kokemuksia tuot mukanasi HC Westistä/GrIFK:sta?

• Ainakin erinäisen määrän pronssimitaleita, muistelen myös niitä lukuisia kertoja kun olemme kohdanneet SIF:n kevään puolivälierissä. Ehkä paras kokemus oli vuoden 2016 finaalisarja jossa kohtasimme Cocksin, vaikka hopealle jäimmekin. Tuon kauden jälkeen joukkueen nimeksi tuli taas GrIFK. Paljon olen saanut joukkueen kanssa nähdä ja kokea! 

Olet pelannut sekä oikean takamiehen että laitapelaajan paikalla, kumpi on mieluisampi?

• Kyllä tuo takamiehen paikka on nykyisin mieluisampi, sieltä käsin voi vaikuttaa pelin rakenteluun enemmän. Myös fyysiset ominaisuudet soveltuvat sinne paremmin.

Puolustus vai hyökkäys?

• Hyökkäyspelaaminen on nykyisin mukavampaa, ennen se oli aika 50-50. Puolustuspelaaminen on fyysisesti raskaampaa kuin hyökkääminen! Kukaan ei toki voi kiistää puolustuspelaamisen tärkeyttä, sillähän matsit yleensä voitetaan. Kuluneella kaudella kuormitus oli välillä tosi kovaa isojen peliminuuttien takia, mutta valmentaja (Håkon Nerdrum) oli todella hyvä tasaamaan kuormitusta esimerkiksi vaihtamalla paikkaani puolustuksessa.

 Mitä odotuksia sinulla on tulevalta kaudelta?

• Asetutaan, asennoidutaan uuteen ja totutellaan toimintakulttuuriin. Toivon joukkueelta asennetta, harjoitusintoa ja hyvää suorittamista. Tehdään asiat kunnolla ja pelataan joukkueelle; aivan sama kuka ne maalit tekee kunhan niitä tehdään vastustajaa enemmän. Nöyryys, joukkuehenki ja pelisysteemin sisäistäminen ovat tärkeitä asioita joukkuelajeissa. En yleensä mieti hirveästi etukäteen tulos- tai sijoitustavoitteita.

Parhaat käsipallomuistosi tähän asti?

• Niitä on paljon, mutta ehkä se ensimmäinen miesten maaottelu 2011, vain 18-vuotiaana, Hollantia vastaan Energia Areenalla on se paras. Muita unohtumattomia muistoja ovat M18 ja M20 EM-kisat P-90 maajoukkueen kanssa sekä voitto vieraskentällä Itävallasta EM-karsinnoissa 2016  

Mitä siviilielämääsi kuuluu?

• Asun Mankkaalla yhdessä tyttöystäväni ja pienen koiran kanssa. Päivätöissä toimin IT-alan yrityksessä asiakaspalvelupäällikön- ja tiiminvetäjän rooleissa.

Kiitos juttutuokiosta Miro, hienoa saada sinut takaisin Sjundeå IF:ään! 

Sjundeå Cupin aikana allekirjoitettu sopimus vie 22-vuotiaan Sjundeå IF:n ja Viron maajoukkueen viivapelaajaan varsin eksoottisiin maisemiin, Japaniin. Tarkemmat tiedot uudesta seurasta julkaistaan myöhemmin.

Morgenson edusti Sjundeå IF:ää kahden kauden ajan ja ehti tuona aikana tulla tunnetuksi erityisesti vahvana puolustuspelaajana, hyökkäyspäässäkin tehoja syntyi; saldona 49 ottelussaoli 143 maalia. 

Morgenson kommentoi itse siirtoaan seuraavasti:

– Olen viihtynyt Siuntiossa mainiosti, sekä joukkuekaverit että kylän asukkaat ovat olleet todella mukavia. Olen kuitenkin vasta 22-vuotias, joten kun tällainen mahdollisuus nähdä maailmaa avautuu, pitää tarjottu tilaisuus hyödyntää.

Arturin sopimus on vuoden mittainen, optio jatkosta on toki olemassa.

Kiitos näistä kahdesta vuodesta Artur, kaikkea hyvää elämässä ja käsipallouralla!

Toivottavasti näemme Arturin SIF:n paidassa uudestaan joskus tulevaisuudessa.

SIF Dam -joukkue aloittaa uuden luvun päävalmentaja Viljamin johdolla.
Yhteiset arvot, moderni valmennusote ja halu kehittää joukkuetta loivat heti vahvan pohjan yhteistyölle. Edessä on kausi täynnä vauhtia, rohkeutta ja uutta energiaa kentällä!

Mikä sai sinut valitsemaan SIF Dam joukkueen?

• Saatuani yhteydenoton heräsi mielenkiintoni heti. Ja jo ensimmäisessä tapaamisessa kävi nopeasti selväksi, että olemme samalla aaltopituudella arvojen, ajatusten ja tavoitteiden osalta. SIF on perinteikäs seura ja on hienoa päästä mukaan kehittämään sitä entisestään!

Tavoitteet ensi kaudesta?

• Tavoitteenani on tuoda SIF:n peliin vauhtia, ongelmanratkaisukykyä sekä yrittämisen rohkeutta! Joukkue on pääosin nuori ja hyvinkin potentiaalinen ja minulla on vahva usko, että muutokset tulevat olemaan mieluisia niin pelaajille kun katsojillekin!

SIF Dam joukkueen manageri Mika Tolvasen ajatukset uudesta päävalmentajasta.

• Lähtökohtana rekrylle oli löytää valmentaja joka palaa halusta valmentaa modernia käsipalloa ja panostaa henkilökohtaiseen kehitykseen. Jo ensimmäisellä puhelinsoitolla tuli vahva tunne että nyt taisi löytyä oikea henkilö. Kun tavattiin niin tuli melkein sellainen tunne että puhunko itseni kanssa kun ajatukset käsipalloilusta meni niin yhteen.

Viljami on huipputyyppi ja todella motivoitunut projektiimme.

Tervetuloa mukaan, Viljami!

Koko uransa HIFK:ta edustanut, vahva 196-senttinen viivapelaaja on syntynyt vuonna 2003. Käsipalloilu alkoi jo mini-ikäisenä jalkapalloilun pysyessä päälajina noin 13-vuotiaaksi asti.

Pelipaikka vakiintui 9-metriin, mutta viimeisellä A-juniorikaudella häntä alettiin käyttää viivalla ja tulokset puhuivat puolestaan. HIFK:n liigapelejä seuranneet ovat toki nähneet hänen laadukkaita ja yllättäviäkin viimeistelyjä myös yhdeksästä metristä.

• Kyllä minä viivalla viihdyn kentän molemmissa päissä. Vaikka maalinteko on mukavaa, myös tilan tekeminen muiden maalipaikoille tuntuu hyvältä. Tästä huolimatta puolustus on pelin tärkein osa-alue ja sekin onnistuu mielestäni ihan hyvin. Vahvuuksinani pidän pelikäsitystä ja hyvää heittovalikoimaa, fysiikkaahan pitää aina kehittää.

Arcadassa (AMK) liiketaloutta opiskeleva Grönmark kertoo opiskelun ja urheilun yhdistämisen onnistuvan hyvin.

• Siellä ollaan erittäin ymmärtäväisiä, yhteistyöhaluisia ja joustavia urheilun ja opiskelun yhdistämisen suhteen.

Edellisestä kaudesta Grönmarkilla on pääosin positiiviset tuntemukset.

• Menimme joukkueena eteenpäin ja kehityimme erityisesti puolustuspelaamisessa. Hyökkäyspäässä meitä auttoi erityisesti se, että meillä oli mielestäni liigan parhaat laitapelaajat (Jooa Knaapinen ja Vladimir Knopinskii, toim. huom.) Tietysti pronssiottelut olisivat voineet kääntyä meillekin, niin tasainen sarja oli. (kahden ottelun yhteistulos 53-52 GrIFK:lle, toim. huom)

Kaikesta huolimatta Grönmark päätti kuitenkin siirtyä Siuntioon, miksi?

• Mielestäni nyt oli sopiva hetki kokeilla jotain uutta ja varsinkin ”Benkku” Peitsaron kanssa pelaaminen samassa jengissä houkutteli. Hänen kanssaan olen ollut kauden aikana yhteyksissä säännöllisesti.

Mitä odotat tulevalta kaudelta?

• Joukkueessa on sekoitus kokemusta ja nuoruutta, jos kaikki pysyvät ehjinä voimme mennä pitkällekin. Ainahan mestaruutta pitää lähteä tavoittelemaan, muutokset joukkueissa ennakoivat tulevasta kaudesta tasaisempaa kuin tällä kaudella. Mitalin on oltava minimitavoite!

Onko sinulla pelillisiä esikuvia?

• PSG:n viivapelaaja Kamil Syprzak, 207 senttinen ja 117 kiloinen 33-vuotias puolalaisjätti, on mielestäni ainakin hyökkäyspäässä pelipaikallaan maailman paras!

Mitä terveisiä haluaisit lähettää kotiyleisölle?

• Toivottavasti mahdollisimman moni tulee hallille tukemaan meitä heti kauden alusta tunnelman luomiseksi ja auttaakseen meitä tavoitteidemme saavuttamisessa! 

Sitä todella toivomme, kiitos haastattelusta Viktor ja tervetuloa Sjundeå IF:n riveihin!

Riihimäkeläinen 22-vuotias, juuri Suomen mestaruuden voittanut, vasen laitapelaaja vahvistaa SIF:n liigajoukkuetta kaudella 2025-2026. Kemppainen aloitti lajin kuusivuotiaana ja on käsipalloilun lisäksi harrastanut m.m jalkapalloa.

Millainen persoona tämä 185-senttinen laitapelaaja on? Näin hän kuvailee itseään:

• Yritän aina olla täsmällinen ja tunnollinen, teen kaikkeni joukkueen menestymisen eteen.

Juliuksen kanssa keskustellessa kaikesta paistaa läpi nöyrä asenne ja vaatimattomuus. Itsensä korostaminen loistaa poissaolollaan ja joukkueen etu nousee usein esille. Kun keskustelun aiheeksi vaihtuu syy seuran vaihdolle, valottaa Kemppainen ajatuksiaan seuraavasti:

• Olen pelannut koko urani Cocksissa ja huomasin kauden aikana että oma pelini alkoi olla ailahtelevaa. Se tuntui henkisesti raskaalta, mielestäni ainoa keino saada tilanteeseen muutos, olisi ympäristön vaihdos jotta lajin jatkaminen olisi mielekästä. Haluan kilpailla peliajasta, sen lisäämisellä voin päästä näyttämään vahvuuksiani ja kehittymään edelleen. Siuntiossa oltiin kiinnostuneita palveluksistani ja neuvotteluissa päästiin molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen. 

Pelaajana Kemppainen ei halua erityisemmin kehuskella vahvuuksillaan, kehittämisen kohteen hän keksii helpommin.

• Minun pitää parantaa varsinkin hyökkäyspään tietoisuutta, tilanteiden tunnistamista. Kaipa sitä voisi kutsua pelisilmän kehittämiseksi.

Mikä on paras käsipallomuistosi?

• Kyllä ne ovat junnuvuosina tehdyt ulkomaille suuntautuneet turnausreissut esim. Tanskaan ja Unkariin.

Mitkä ovat tavoitteesi lajissa?

• Menestyä joukkueen kanssa mahdollisimman hyvin!

Esikuvasi pelaajana?

• Uwe Gensheimerin (Saksan maajoukkue, Rhein-Neckar Löwen ja Paris Saint Germain, toim. huom) tekemisiä olen seurannut paljon.

Mitä terveisiä lähetät SIF:n kannattajille?

• Törmäillään hallilla!

Näin tehdään, tervetuloa Siuntioon Julius!

Kaudelle 2020-2021 Siuntion liigajoukkueeseen siirtynyt 188 senttinen viivapelaaja on syntynyt vuonna 1996. Alun perin oikean takamiehen paikalla viihtynyt Walander joutui olosuhteiden pakosta tuuraamaan viivapelaajia vuorotellen toisella liigakaudellaan. Siitä lähtien tuo pelipaikka on vakiintunut.

• A-juniorina viivapelaajan paikkaa tuli joskus kokeiltua, ihan mukavahan siellä on painia.

Puolustuspelin tärkeyttä korostava Walander katsoo että varsinkin oman pään pelaamisessa joukkueella on kehitettävää.

• Välillä tuntuu että monia kiinnostaa hyökkäyspelaaminen, ja varsinkin maalinteko, huomattavasti oman pään puolustamista enemmän. Se on hieman valitettavaa, yleensähän ottelut ja sarjat voitetaan juuri puolustamalla. 

Kulunutta kautta Walander muistelee hieman kaksijakoisin miettein.

• Aloitimme ihan hyvin, uuden valmentajan alaisuudessa kaikkien motivaatio oli huipussaan ja tulostakin tuli. Loka-marraskuussa tuli vastoinkäymisiä loukkaantumisten ja sairastumisten myötä, harjoituksissa oli vähänlaisesti pelaajia käytössä ja tuntui että usko omaan tekemiseen hieman horjui tappioiden myötä. Tässä on kyllä parannettavaa tulevalle kaudelle; koskaan ei saa luovuttaa, jos ei halua/jaksa juosta ja taistella voi tulla vaihtoon. Valmentajan palautteeseen on suhtauduttava nöyrästi, otettava opiksi, pitää mölyt mahassaan ja jättää selittelyt!

Tulevalle kaudelle Walander haluaa siis nähdä muutoksia varsinkin asenteessa ja työmoraalissa.

• Treeneissä pitää mennä täysillä, puolustusta pitää parantaa jotta nopeita pelaajamme saadaan hyödynnettyä vastaiskuissa.

Onko sinulla suosikkipelaajaa/esikuvaa?

• En tiedä voinko pitää häntä pelillisesti esikuvana sillä hän pelasi aivan eri pelipaikalla kuin minä. Sebi Aarnio (v6; Dicken, HC Dennis, SIF jne) on sekä asenteeltaan että osaamiseltaan pelaaja jota kunnioitan kentällä mutta pidän myös hänen ominaisuuksistaan ihmisenä kentän ulkopuolella. Hän on hauska, osaa ottaa pelin tosissaan mutta huumorilla. Hän valmensi minua KyIF:ssä ja sain myös toimia hänen apuvalmentajanaan 2001-pojissa. Se opetti minulle paljon. 

Mikä joukkue on suosikkivastustajasi sarjassa?

• Ei se oikeastaan ole joukkueesta kiinni. Entisten joukkuekavereiden kohtaaminen on aina erityistä ja mukavaa, esim. Benkku (Peitsaro) hänen siirryttyään Dickeniin, vielä mukavampaa tietysti että hän on ensi kaudella samassa joukkueessa, tai Calle (Weurlander) ja Gucke (Svanbäck) GrIFK:ssa.

Toivotamme Danielille hyvää kevään jatkoa ja kesän harjoituskautta!

Ukrainalaislähtöiselle ”Dimalle” ensi kaudesta tulee neljäs SIF:n paidassa, niin se aika rientää. 

Turchenko on 33-vuotias vasenkätinen laitapelaaja, O6. Siuntioon hän tuli Virosta, HC Tallinn-joukkueesta ja oli ennen sitä ehtinyt kiertää Eurooppaa vuosien ajan.

• Ukrainassa pelasin ensin ammatikseni kuusi vuotta maan pääsarjassa, jonka jälkeen siirryin Makedoniaan. Siellä sain pelikentällä kohdata mm. yhden esikuvistani, venäläis-makedonialaisen laitapelaajan, Timur Dibirovin, joka tuolloin edusti RK Vardaria. (Mainittakoon että 41-vuotiaana mies pelaa edelleen, nyt toista kauttaan kroatialaisessa HC Zagrebissa.) Makedoniasta siirryin Turkkiin ja sieltä Tsekkiin. Tsekistä jäi mieleen erityisesti sarjan tasaisuus. HC Tallinn:in paidassa saavutimme hopeaa ja pronssia.

Olitko alusta saakka päättänyt ryhtyä laitapelaajaksi?

• Jos ihan rehellisiä ollaan, olin vasenkätisenä ensin kiinnostunut enemmän O9-pelipaikasta, mutta kun pituuskasvu juniorivuosina tuntui jäävän muista lajin harrastajista jälkeen, päädyin laitapelaajaksi. Ihan hyvin aloin viihtyä myös laidassa. Se on tosin melko erilaista, varsinkin hyökkäyksen asemapelissä laidassa on usein riippuvaisempi muiden pelaajien ratkaisuista maalipaikkojen suhteen.

Dima pitää vahvuuksinaan erityisesti kokemustaan, rauhallisuuttaan sekä asennettaan urheiluun ja harjoitteluun.

• Tässä iässä on tärkeää pitää itsestään hyvää huolta, harjoitella hyvin ja monipuolisesti sekä varattava aikaa myös levolle ja palautumiselle. Tavoitteena on tietysti pysyä terveenä jotta ura voisi jatkua vielä vuosia.

Miten olet viihtynyt Siuntiossa?

• Hyvin, tämä on pieni paikkakunta jossa on rauhallista ja ihmiset ystävällisiä. Erityisesti perheelliselle tällaiset asiat ovat tärkeitä.

Mitä odotuksia sinulla on ensi kauden suhteen?

• Mielelläni toivoisin joukkueeseen vähän lisää leveyttä jotta eri pelipaikoille tulisi lisää vaihtoehtoja ja peliajasta enemmän kilpailua. Näin voisimme joukkueena parantaa suoritustemme tasoa ja asettaa tavoitteet korkeammalle.

Kiitos juttutuokiosta Dima, toivottavasti viihdyt(te) Siuntiossa myös jatkossa!