Jari Pöntinen In Memoriam
Seura sai viime viikolla ikäviä uutisia. Yksi yleisurheilun isoimmista hahmoista Siuntiossa, Jari Pöntinen, oli menehtynyt.
Harvat ihmiset voi niin vahvasti yhdistää yleisurheiluun Siuntiossa kuin Jari Pöntinen. Hänet nähtiin yleisurheilukentällä yhdessä Ann-Sofin kanssa miltei päivittäin, kun he yhdessä vetivät harjoituksia sekä nuoremmille että vanhemmille yleisurheilijoille.
Jos hän ei ollut kentällä, oli hän luultavasti matkalla jossain päin Suomea yhdessä Ann-Sofin kanssa seuratakseen miten seuran yleisurheilijat menestyivät kilpailuissa. Jaria kiinnosti paitsi nykyisten valmennettavien menestyminen myös Siuntiota aikaisemmin edustaneiden urheilijoiden suoritukset.
Pieni Siuntio on ollut pitkään korkealla yleisurheilutilastoissa Suomessa. Tämä ei ole vähiten Jarin (ja Ann-Sofin) ansiota. He ovat olleet yleisurheilu isolla Y:llä Siuntiossa. He ovat saaneet monet lapset ja nuoret kiinnostumaan yleisurheilusta, useat heistä ovat myös jatkaneet yleisurheilun parissa, kun ovat muuttaneet pois Siuntiosta. He ovat jatkaneet Sjundeå IF:n edustamista ja kilpailleet sekä SM-, PM-, EM- että MM-kisoissa.
Jari toimi Sjundeå IF:n puheenjohtajana vuosina 2014-2016 ja istui hallituksessa parikymmentä vuotta. Muutenkin Jari oli aina valmis auttamaan seuraa, oli se sitten hallitustyössä tai lähettäjänä lasten kilpailuissa. Kun seura järjestää Sjundeå Cupia joka kevät Jari ja Ann-Sofi olivat yleensä ilmoittautuneet valmiiksi isolle osalle makkaran grillausvuoroja, ennen kuin muut yleisurheilijat edes olivat ehtineet ilmoittautua.
Eikä Jari ollut apuna vain omalle seuralleen, sillä jos joku muu seudun seuroista kaipasi apua järjestämiinsä kisoihin saattoi Jariin luottaa. Hän oli aina valmis auttamaan siinä missä pystyi.
Yleisurheilevat lapset ja nuoret kuuntelivat aina Jaria mikä vain todistaa minkälainen arvostus häntä kohtaan oli. Jari ei kuitenkaan ollut millään tavalla ankara. Kaikki yksinkertaisesti vain luottivat siihen, että hän tiesi mistä hän puhui.
Monet ovat myös tarinat joita sekä nykyiset että entiset yleisurheilijat voivat Jarista kertoa. Kuten vaikka se kerta viime kesänä, kun Signe heitti kiekkoa kentällä ja Jari naurahti: “Onko Sandra Perković tullut Siuntioon?” Tai vain päivää ennen kuin Jari menehtyi ja Anton yritti löytää oikean tavan heittää moukkua. Jari tuli kertomaan tarinaa miten Tapio Korjus joskus oli sanonut, että jos ei käsivartta jännittänyt oikein kun heittää, niin voi yhtä hyvin ryhtyä pesäpalloilijaksi. Heti sen jälkeen Anton rupesi heittämään oikealla tavalla.
Jari pystyi näiden tarinoiden kautta antamaan epäsuoraa palautetta niin että lapset ja nuoret oppivat. Vaikka kaikki eivät olisi tienneet kenestä hän puhui tai olivatko tarinat totta, ei ollut suurtakaan väliä. Lapset saivat rohkaisun ja oppivat yleensä jotain samalla. Jari toimi kuten oikean valmentajan pitäisi toimia.
Kaikki Siuntiossa yleisurheilleet voivat varmasti kertoa monta tarinaa lisää Jarista.
Joka kerta kun tuli harjoituksiin hakemaan lapsia kotiin tiesi, että Jari oli siellä tarttuvan naurunsa kanssa. Hänen kanssaan pystyi aina keskustelemaan viimeisistä yleisurheilukisoista, jotka oli näytetty TV:ssä tai sitten hän pystyi kertomaan muistoja jostain tapahtumasta yleisurheilukentällä monta vuotta sitten.
Jarin kuolema jättää seuraan valtavan tyhjiön.
Suruun lämpimästi osaa ottaen,
Yleisurheilujaosto
Sjundeå IF esittää syvimmät osanottonsa omaisten suruun. Kunnioitamme Jarin muistoa hiljaisella hetkellä ennen miesten ottelua 11.11. klo 15.50.
Tiedoksi:
Jarin toiveena oli, että hänen muistoaan kunnioitettaisiin tilillepanolla Sjundeå IF, ylesiurheilujaostolle, FI39 4055 6320 0026 48, viesti: Jari
Siunaus toimitetaan lähiomaisten läsnäollessa.
